TIEDOTE – vapaa julkaistavaksi heti
4.1.2018
Uusi luontojärjestö Rewilding Finland on perustettu
Järjestön tavoitteena on edistää entistä villimpää luontoa. Tähän sisältyy esimerkiksi lajien palauttaminen Suomeen ja maa-alueiden palauttaminen luonnontilaan. Vakiintuneet suomalaiset ympäristöjärjestöt tekevät tärkeää työtä luonnonsuojelun parissa, mutta uuden järjestön tavoitteena on tehdä aiempaa rohkeampia ehdotuksia ja herättää keskustelua siitä, mitä voisimme tehdä luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi Suomessa. Tähän sisältyy suurten eläinlajien palauttaminen Suomen luontoon. Esimerkiksi eurooppalainen biisoni eli visentti ja villihevoslajit kuuluisivat Suomen luontoon siinä mielessä, että näitä lajeja todennäköisesti olisi Suomessa, jos ihmisen toiminta ei olisi syrjäyttänyt niitä Euroopan laajuisesti.
”Suuret nisäkkäät ovat tärkeitä ekosysteemien kannalta. Suuret kasvinsyöjät kuljettavat kasvien siemeniä uusille alueille ja ne luovat maaperästä hedelmällisen muokkaamalla maata ja kierrättämällä ravinteita tehokkaasti. Lisäksi ne muokkaavat maisemia monimuotoisiksi. Tämä tarjoaa elinympäristöjä kasvi-, hyönteis- ja lintulajeille. Petoeläinten palauttaminen luontoon on usein osoittanut, että niillä on moninaisia vaikutuksia ekosysteemeihin. Esimerkiksi metsäkanalinnut ovat hyötyneet ilveksen lisääntymisestä, koska ilves on vähentänyt lintujen munia ja poikasia syövien pienpetojen määrää” sanoo yhdistyksen perustajajäsen Aino Tuominen.
Järjestön toisen perustajajäsenen Joni Valkilan mukaan ”vielä muutamia vuosikymmeniä sitten kotieläimiä pidettiin laajoilla alueilla ulkona ja suuret nisäkkäät ylläpitivät luonnonniittyjen lajistoa. Teollinen maatalous on köyhdyttänyt luontoamme hävittämällä niittyjen kasvi- ja eläinlajeja. Tilanne olisi mahdollista korjata palauttamalla luontoomme sinne kuuluvat suuret nisäkkäät.”
Rewilding Finlandin toimii yhteistyössä Rewilding Europen kanssa. Yhdistyksen järjestäytymiskokous pidetään 23.1.2018 klo 18 Luonto-Liiton tiloissa osoitteessa Annankatu 26 A, Helsinki.
Lisätietoja:
- https://rewildingfinland.com/
- https://www.facebook.com/rewildingfinland/
- https://www.rewildingeurope.com/
Aino Tuominen
Puhelin: 050 352 98 95
Joni Valkila
Puhelin: 050 542 88 44
Onko tämä biisonijuttu huumoria ? Erikoista historiajossittelua: olisi voinut olla joten pitää palauttaa. Outo logiikka.
Hienoja eläimiä ovat ei siinä mitään. Ei kuitenkaan ”palauteta” Suomen luontoon.
Pitäisikö myös kirahvi palauttaa Suomeen?
Mitä mieltä muuten olette tulokaslajien aiheuttamista riskeistä? Muistelisin että ainakin meillä joskus lukiossa oli sellaisista puhetta.
Visentti ei Euroopassa ole tulokaslaji, vaan alkuperäistä eläimistöä. Kaikki luonnossa elävät visentit ovat palautettua kantaa, sillä 1900-luvun alussa laji metsästettiin sukupuuttoon luonnosta. Sitä ennenkin laji oli ajettu erittäin ahtaalle ja visenttejä eli vain hyvin pienellä alueella, Puolan kuninkaan suojeluksessa. Visentti selvisi vain hyvin täpärästi – koko laji polveutuu vain 12 eläintarhayksilöstä. Kanta ei edelleenkään ole turvattu, sillä vapaana luonnossa elää vain pieniä populaatioita eikä tilanne ole kestävä. Etelä-Suomi kuuluu lajin historialliseen levinnäisyysalueeseen.
”Visentti ei Euroopassa ole tulokaslaji, vaan alkuperäistä eläimistöä.”
Alkuperäistä milloin? Aivan varmasti tämä ekolokero on jo täyttynyt visentin sukupuuton jälkeen.
”Etelä-Suomi kuuluu lajin historialliseen levinnäisyysalueeseen.”
Mitä merkitystä tällä on tähän päivään? Tämä kyseinen ”historiallinen levinnäisyysalue” on ollut 1000-9000 vuotta sitten.
9000 vuotta on siinä määrin lyhyt aika, ettei siinä ajassa kehity kokonaan uusia nisäkäslajeja korvaamaan hävinneitä. Lisäksi kova metsästyspaine on pitänyt hengissä selvinneetkin lajit ahtaalla. Hirvihän myös metsästettiin Suomesta sukupuuttoon, mutta laji on sittemmin palannut takaisin, kun metsästyspaine on vähentynyt. Visenttejä on tällä hetkellä Pietarin eteläpuolella vapaana luonnossa, ja mikäli salametsästys ja muu ihmisen toiminta ei haittaisi visentti populaation kasvua, leviäisi se todennäköisesti aikaa myöden takaisin Suomeen aivan itsestään. Kuitenkin esimerkiksi Ukrainassa visenttipopulaation koko on ollut laskussa kovan salametsästyksen ja levottomien olojen seurauksena. Koska Suomessa olot ovat vakaat ja metsästys kontrolloitua, olisi Suomi turvallisempi ympäristö tälle uhanalaiselle, upealle lajille.
”Etelä-Suomi kuuluu lajin historialliseen levinnäisyysalueeseen”
Voidaanko samalla tuoda mammutit takas Suomeen? Samalta aikakaudelta nääs kun nää vinsentit.
Entä dinosaurukset? Olen kaikin puolin luonnonsuojelutyön kannalla, mutta tämä on höpöhöpöä.
Suosittelen kommentoijia perehtymään tällä sivustolla (ja Rewilding Europen sivustolla) esiteltyihin tietoihin, ennen kuin muodostaa kovin jyrkkää mielipidettä villiinnytyksestä. Esimerkiksi visentti ei ole miljoonia vuosia sitten sukupuuttoon kuollut laji, kuten dinosaurukset, vaan edelleen elävä vaarantunut eurooppalainen eläinlaji – Euroopan suurin vielä elävä maaeläin, josta voimme olla ylpeitä.
Entä dinosaurukset? Olen kaikin puolin järkevän luonnonsuojelutyön kannalla, mutta tämä on höpöhöpöä.
Vinsentti on voinut muinaisina aikoina eteläisessä Suomessa elellä, mutta heppa nääntyy nälkään, koska täällä ei ole, eikä ole ollut, runsaasti ruohokasveja tarjoavia aroja. Ottakaapa ensin selvää haikailemienne lajien perustarpeista. ”Muutamia vuosikymmeniä” sitten puolivapaana laiduntaneet kesyhevoset ovat eläneet ihmisten raivaamilla niityillä ja lisärehulla ravittuna. Monet harvinaistuvat niittykasvit ovat ihmisten mukana tulleita muinaisia tulokaslajeja, eivät Suomeen omin neuvoin levinneitä. Suomen olosuhteissa niittyjä ovat luoneet lähinnä metsäpalot, myöhemmin ihminen. Keskittykää vaikkapa hätää kärsivän metsäpeuran suojeluun. Vai eikö se ole tarpeeksi söpö ja mediaseksikäs? Tai kitkekää lupiinia teiden varsilta ja istuttakaa niittykasveja tilalle. Lupiinia eivät syö sen enempää hepat kuin vinsentitkään.
Villihevosia on aiemmin ollut koko Euroopassa. Täältä löytyy tarkemmin tietoa lajeista: http://www.hevosmaailma.net/General/varhaisetvillihevoset.shtml
Jakutian poni elää Siperiassa ulkona ilman suojaa todella kovissa pakkasissa ja kaivaa ruokansa lumenalta.
”Villihevosia on aiemmin ollut koko Euroopassa.”
Aiemmin. Kuinka hyvin teidän järjestönne on perehtynyt ekolokeroihin tai vieraslajin vaikutuksesta muuhun eläinkantaan? Minkälainen koulututs teillä tai muilla järjestön jäsenillä on aiheesta?
”Jakutian poni elää Siperiassa”
Mitä tekemistä tällä on Suomen kanssa?
Mm. Mongoliassa elää yhäkin sitkeitä hevosia, jotka kaivavat lumen alta heinää kovassa pakkasessa. Se vaatisi sen että olisi aroja, joissa on heinää kaivettavaksi lumen alta. Hevonen voi kyllä Suomessa kaivaa mustikanvarpuja, mutta ei elää niillä. Hevonen kestää kyllä pakkasta, jos sillä on polttoainetta millä lämmittää itseään.
Ikuisena heppatyttönä tunnen kyllä hevosmaailma.net -sivuston. Ihana sivusto, mutta ikävä kyllä ei sisällä yhtäkään lähdeviitettä eikä edes kirjoittajansa koko nimeä. Siellä on paljon vanhentunutta tietoa, mm. hevosen kehittyminen Eohippuksesta. Kuvittelin, että biologeille lähdekritiikin opettelu on peruskauraa.
Hevosmaailma, ei tosiaankaan ole kovin hyvä lähde, mutta aiheesta on vaikeaa löytää hyvää suomenkielistä lähdettä. Alkuperäiset eurooppalaiset hevosrodut ovat kuolleet sukupuuttoon, mutta niiden geeniperimää elää silti edelleen kesyissä hevosissa. Mutta hevonen ei tosiaankaan ole mikään tiheän metsän eläin, eikä tässä ajatuksena olekaan villiinnyttää hevosia metsään, vaan nurmelle. Tarkoitus on siis löytää sopivaa aidattua aluetta eläimille ja tehdä villiinnytystä hallitusti ja valvotusti, ei suinkaan hylätä eläimiä metsään oman onnensa nojaan. Ennen kuin niin pitkälle edes päästään, tullaan asiaa selvittämään huolella eri asiantuntijoiden kanssa. Tässä vaiheessa ei vielä ole edes selvitetty, mikä voisi olla tänne sopiva hevosrotu.
Rewilding Europen sivuilla on artikkeleita, jotka antavat lisää tietoa aiheesta. Tässä niistä yksi: https://www.rewildingeurope.com/blog/where-did-the-wild-horse-go/
Eiköhän teidän ensin tulisi hakeutua oikealle koulutusalalle, ennen kuin alatte ”villiinnyttämään” Suomea täältä tuhansia vuosia sitten kadonneella megafaunalla. Eipä tästä teidän luontoharrastelusta ja pikku järjestötoiminnasta tosin mitään haittaakaan ole, alan ammattilaiset, ekologit ja luonnonsuojelijat kun tulevat tämän torppaamaan aivan alkuunsa.
Järjestön jäseniksi on jo liittynyt useita aiheeseen perehtyneitä biologeja. Tarkoituksena on lisätä blogi-osioon asiantuntijoiden kirjoittamia blogitekstejä, kunhan yhdistyksen ensimmäinen kokous on ensin saatu pidettyä.