Raportti: Latvian luonnonvaraisen laidunnuksen projekti Dundurun niityillä

Latviassa on useampi alue, joilla niittyluonnon ylläpitoon käytetään luonnonvaraisia laiduntajia. Tein kesällä 2020 retkipyörämatkan Baltiaan, jolloin minulle tarjoutui mahdollisuus käydä katsomassa yhtä näistä projekteista Kemerun kansallispuistossa, alueella jonka nimi on Dunduru. Laajalla alueella on myös paljon lintuja, sekä useampi näkötorni. Tietoa kävijälle löytyy täältä: http://visittukums.lv/en/What-to-see/Nature-places/Dunduri-Gadfly-Meadows

Alueen sijainti kartalla

Dunduru on laaja metsien ympäröimä niittyalue, joissa konik-hevoset ja heck-naudat ovat laiduntaneet pitkälti luonnonvaraisina 120 hehtaarin aidatulla alueella useita vuosia. Alue on tunnettu monipuolisesta lintulajistostaan. Niittyjen poikki virtaa Slampe-joki. Alueella on toteutettu Latviassa ensimmäinen jokien kunnostamisprojekti, kun 70-luvulla viivasuoraksi uomaksi muutettu vesistö rakennettiin uudelleen luonnollisen kaltaiseksi joeksi.

Dundurun halki virtaava Slampe kunnostettiin vuonna 2005. Slampen joen 2,1 km pitkä osa alavirrasta kaivettiin uudeksi, paljon matalammaksi ja mutkittelevammaksi, jolloin osan uudeksi kokonaispituudeksi tuli 4,6 km. Ennen uuden Slampe-joen suuta Kaugurin kanavalla vedenpintaa nostettiin, jolloin joen tasoa nousi metrillä. Tämän tasoeron ansiosta Slampe-joki voi tulvia ympäröiville niityille keväällä ja luoda niile tulvaympäristön, joka soveltuu monille harvinaisille ja suojelluille eläin- ja kasvilajeille. Joen kunnostus oli osa EU Life hanketta. Raportteja hankkeesta täällä ja täällä. Laiduntajien tuominen alueelle oli myös osa hanketta: ”Introducing livestock to graze the meadows by river Slampe was a first step in shifting to away from mechanised hay-making methods towards self-sustainable meadow management in Ķemeri national park.” EU LIFE projektin sivu täällä.

Monimuotoista niitty-ympäristöä ylläpitämään on alueelle tuotu nautoja ja hevosia. Eläimiksi on valittu rotuja, jotka pärjäävät luonnossa. Laidunnus on ympärivuotista ja luonnonvaraista. Konik hevoset ja heck naudat on jalostettu elämään luonnossa. Ne muistuttavat ominaisuuksiltaan joitain satoja vuosia sitten sukupuuttoon kuolleita eurooppalaisia luonnonvaraisia alkuperäislajeja, tarpaaneja ja alkuhärkiä.

Heck nauta on rotu, joka on luotu Saksassa 1900-luvun alkupuolella. Pyrkimyksenä oli risteyttämältä eri kesyjä nautarotuja luoda rotu, joka muistuttaisi alkuperäistä villihärkää ominaisuuksiltaan. Tälle nautarodulle on ominaista kyky selviytyä luonnossa, mukaan lukien kyky puolustautua saalistajia vastaan.

Konik-hevosrotu on kotoisin Puolasta. Kuten heck nauta, rotu luotiin tarkoituksellisesti risteyttämällä eri hevosrotuja, jotta saataisiin samankaltaisia ​​eläimiä kuin sukupuuttoon joutuneet hevoset. Konik-hevosia käytetään myös ratsastukseen.

Käydessäni Dundurussa naudat ja hevoset olivat keräntyneet yhtenäiseksi laumaksi laitumen toiseen päähän. Päivä oli aurinkoinen ja lämmin ja osa hevosista oli joen uomassa vedessä vilvoittelemassa. Vain joitain sonneja oli laumasta erillään alueen toisessa päässä. Kun lähestyin laumaa polkupyörällä, suhtautuivat eläimet selvästi varautuneesti minuun ja vetäytyivät kauemmaksi. Nämä eläimet eivät ole kesyjä kotieläimiä, vaan ovat eläneet ilman ihmisen hoitoa jo useamman sukupolven ajan, joten niiden suhtautuminen ihmiseen muistuttaa villieläintä. (Vertailuna: kuljin matkalla lypsylehmien laitumen ohi, ja lehmät minut nähdessään tulivat heti minua kohti.) Alla pari videota laumasta Dundurissa.

Hevoset ja naudat laiduntavat alueella, johon kuuluu myös metsää. Alueella liikkuu myös petoja, kuten susia. Kuolleen hevosen ruholta on kuvattu riistakameralla videota josta näkyy, miten eri eläimet vierailevat aterioimassa haaskalla. Näin haaska ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja luonnollista kiertokulkua.

Luonnontilassa vuoden ympäri laiduntavat eläimet ovat paitsi luonnon mukainen niin myös suhteellisen halpa tapa ylläpitää niittyluontoa. Jos eläimiä ei lisäruokita, ei laiduntaminen rehevöitä aluetta. Jos alueelta halutaan poistaa ravinteita (kuten Suomessa monin paikoin olisi tarpeen), onnistuu se poistamalla vanhoja eläimiä alueelta.

Suomessa niittyluontotyypit ovat kaikkein uhanalaisimpia luontotyyppejä. Tämä johtuu siitä, että laidunniittyjen määrä on maatalouden teollistuessa pudonnut miljoonista hehtaareista vain joihinkin tuhansiin. Tuotantoeläimiä myös ruokitaan väkirehulla, mikä rehevöittää luonnonniittyjä. Siksi tuotantoeläinten laidunnuksen lisääminen ei ole ratkaisu ongelmaan. Sen sijaan luonnonvaraisena laiduntavia eläimiä voisi käyttää niittyjen hoitoon ja niittyalueiden lisäämiseen Suomessa. Ainakin Latviassa tämä on onnistunut hyvin, ja myös Ruotsissa tätä on tutkittu ja tulokset ovat olleet lupaavia (tutkimustuloksia täällä: https://www.google.com/amp/s/appliedecologistsblog.com/2019/04/05/horse-grazing-restores-plant-diversity-and-pollinator-habitat-use/amp/)

One thought on “Raportti: Latvian luonnonvaraisen laidunnuksen projekti Dundurun niityillä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s